Viime kuukausien aikana on tapahtunut niin paljon, etten tiedä mistä voisin kertoa ensin.
Noin kuukausi sitten Nuggetilla todettiin kinnerpatit. Oltiin sitä ennen jo kauan arvuuteltu, että pitäisikö takajalat varalta tutkituttaa sillä poni tuntui usein melko jäykältä ja pientä pukittelua alkoi ilmeentyä varsinkin silloin, kun pyydettiin jotain vaikeampaa. Missään vaiheessa poni ei kuitenkaan ontunut silminnähden vasenta takastaan, mutta aina välillä muutaman askeleen verran saattoi raahata sitä.
Meille kuitenkin tässäkin hommassa kävi hieman huono tuuri, sillä laidunkauden alussa ponille tuli lieviä ähkyn oireita joten kutsuttiin eläinlääkäri paikalle ja hän rutiinitarkastusta tehdessään huomautti, että poni ontuu oikeaa takajalkaa. Syötettiin sitten ponille 10 päivän kipulääkekuuri ja kastottiin huomattaisiinko mitään eroa ratsastettavuudessa. Nuksu kuitenki oli samanlainen kuin aina ennenkin; hieman kankea ja jäykkä alussa mutta loppua kohden parani ja alkoi liikkua. Jätettiin asia sitten siihen mutta ajatuksissa oli varmuuden vuoksi tutkituttaa poni uudestaan kokeneemmalla eläinlääkärillä.
Vaihdettiin tämän jälkeen tallia ja jo toisena päivänä uudella tallilla tallinomistaja kysyi meiltä että ollaanko me huomattu että Nugget ottaa vasemmalla takasella ihan hintsun verran pienempää askelta ja jalka näyttää muutenkin jäykemmältä entä oikea. Päätettiin sitten onneksi tutkituittaa poni uudestaan.
Loppujen lopuksi selvisi, että Nuksu ontuu vasenta takastaan. Tämän ontumisen näki siitä, että vasen lautanen ravissa tipahti matalemmalle entä oikea. Taivutuksissa tosin ei ollut lähes minkäänlaista reaktiota ja ontuman vakavuus oli eläinlääkärin mielestä noin 2/10, eli todella pieni. Kintereet sitten puudutettiin, josta poni ei tykännyt sitten yhtään, ja saatin sillä tavoin rajata pois viat vuohisessa tai polvessa. Molemmat kintereet kuvattiin ja röntgenkuvissa näkyi todella pientä muutosta. Nivelet sitten piikitettiin ja poni sai myös Tildreniä. Nyt eläinlääkäri on käynyt kolmesti tarkistamassa miten hoito on tepsinyt ja joka kerta liike on ollut ihan puhdas vaikka ollaan hypätty ja tehty suhteellisen rankkoja koulutreenejä. Ponin ratastettavuus on parantunut hurjasti ja varsinkin pitkien alkulämmittelyjen jälkeen Nuksu on ollut todella kiva ratsastaa. Mitä tulevisuuteen tulee niin niin kauan kun poni ei onnu saadan treenata ihan normaalisti ja nyt ainakin vähän reilun kuukauden jälkeen näyttää jo tosi hyvältä!
Nämä kuvat on ensimmäisiltä kerroilta, kun ratsastin 10 päivän kävelyn jälkeen. Nuksu oli todella miellyttävä ratsastaa ja alkoi toimia hyvin. Sillä oli pitkästä aikaa energiaa. Tein paljon kaarevia ja loivia kiemuroita, jotta saisin ponin asettumaan nätisti. Joku kohta tuon pienen ponin aivoissa loksahti kohdalleen ja se alkoi liikkua tosi kivasti omalla mootorilla eikä painanut yhtään kädelle. Laukkaa otin vain yhden kierroksen kentän ympäri molempiin suuntiin, koska oli niin kuuma päivä.
Samalla viikolla otin myös pikkuhyppyjä ilman satulaa ja poni oli taas kerran oikein hyvä. Se jäi vähän laiskaksi jonka takia askeleet ei aina osuneet ihan kohdilleen. Loppuravit käytiinkin viereisellä pellolla lehmien ja lampaiden kanssa. Enempää en tästä ratsastuskerrasta muista.
Vielä lopuksi ajattelin kertoa eilisestä "koulutreenistä" pellolla. Tälläkertaa poni yllätti ihan todenteolla ja väläytteli ihan huikeita pätkiä. Lämppäsin sen vaan ravaamalla ympäri peltoa ja yritin olla pyytämättä siltä mitään muuta kuin letkeetä ravia eteenpäin. Otin myös laukat ennen kuin aloin työskentelemään kunnolla. Ravissa tein paljon ympyröitä ja väistätin poni ulos suurentaen ympyrää ja jatkoin siitä suoraan. Tämän pienen "tehtävän" aikana Nuksu alkoi kannattelemaan päätänsöä itse eikä roikkunut ohjan päässä. Ravikin alkoi letkeytyä ja poni renoutui tosi hyvin, joten jätettiin sitten turha hinkkaaminen siihen ja käveltiin iso pelto vielä muutama kerta ympäri. Pitkien alkuverkkojen jälkeen yritän sellaisen rankan treenin vielä pitää aika lyhkäisenä, että työnteko olisi ponistakin kivaa.
♥ Eerika & Nugget
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti